8.11.2015

Muutos suunnitelmiin

Muutos suunnitelmiin

Se on perinteisen Plan B:n aika. Valitettavasti.

Päädyimme jokunen päivä sitten muuttamaan suunnitelmiamme riutta-akvaarioprojektin suhteen. Nyt nurkassa odotelleet akvaariot saavat lähteä ja panostamme vain tähän toiminnassa olevaan settiin.
Altaat päätyivät myyntiin toriin: (918L ja 280L) ja pariin fb-ryhmään. Toivottavasti kauppa käy.

28.10.2015

Vierailu Tukholman Aqua vattenmuseumiin

Käväisimme 22.9.2015 Tukholman reissullamme tutustumassa Aquaria Vattenmuseumissa.
Paikka oli ihan kiva, mutta sen kiersi läpi puolessa tunnissa. Tässä muutama valittu merivesikuva sieltä.











Vanhan reitittimen päivitys.

Vanhalle reitittimelle uusi elämä.

Päivitin vanhaan D-Link DIR-615 langattomaan reitittimeen uuden (dd-wrt) softan jolla sain siitä tehtyä toistimen, eli voin kytkeä siihen esim. toisessa huoneessa sijaitsevan laitteen, kuten tulostimen tai vaikkapa akvaariotietokoneen ethernet-johdolla nykyiseen kotiverkkooni ilman että johtoja kulkee nurkissa. Katso ohje täältä.
Tällä tavalla voin kytkeä vaikkapa arduino/genuino yksikön hoitamaan akvaariotietokoneen virkaa ja itse voin ottaa siihen yhteyttä vaikkapa tietokoneella tai matkapuhelimella.

Tämä tuo kokonaan uusia kuvioita nörtin valikoimiin!


20.10.2015

Akvaarion ylivuotoputket ja lasin poraaminen

BeanAnimal-putkitus.

Tämän systeemin kehitti reefcentral.com sivustolla BeanAnimal nimimerkillä kirjoittava henkilö. Tässä linkki hänen sivuilleen.
Oma aikomukseni on toteuttaa ulkoinen ylivuotolaatikko ensimmäisen kuvan esimerkistä poiketen. Eli oma tavoitteeni on tehdä kyseinen putkitus kiinteän ylivuotolaatikon kautta jolloin altaan sisältä ei mene tilaa hukkaan. Akvaarion sisälle tulee vain hyvin vähän ulkoneva ylivuoto ja näiden väliseen lasiin porataan kolme tai useampia reikiä.


Toisessa kuvassa on open channel standpipen osalista. Mielenkiintoinen valinta on tuo putken koon muuttuminen 25mm luokkaan läpiviennin kohdalta. Mahtaneekohan vaikuttaa toimintaan merkittävästi?



Kolmannessa kuvassa on netistä vahingossa löytämäni kuva jo käytössä olevasta systeemistä, joka muistuttaa erittäin paljon sitä mitä itse suunnittelen putkituksen osalta.




Akvaarion poraaminen teoriassa.

Ehkä pelottavin ja järjenvastaisimmalta tuntuva asia DIY hommissa on akvaarion lasin poraaminen. Tämä ei kuitenkaan ole ollenkaan vaikea asia kun tietää mitä tehdä ja välineet ovat kunnossa.
Olen porannut tähän mennessä vasta yhden altaan pohjaan reiän ja sen perusteella uskallan hyvinkin lähteä tekemään saman uudelleen ks. Lasiin reikää.

Muistisäännöt lasin poraamiseksi:
  • Reiän keskikohdan etäisyys lasin reunasta tulee olla vähintään 1.5x sen halkaisija ja etäisyys toisen reiän keskikohdasta 2x reiän halkaisijan verran.
  • Reiän halkaisijaon oltava vähintään sama kuin lasin paksuus ja enintään kolmannes lasin leveydestä.
  • Poratun lasi reunat on aina hiottava.


Merivesiakvaarion toteutus

Taas on paljon vettä virrannut akvaariossa, eikä mitään kummempaa ole tapahtunut. Paitsi että on tapahtunut, ainakin harrastajan pään sisällä. Nimittäin suunnitelmat kypsyvät ja rahaa yritetään säästää uuden altaan tekniikkaa varten.

Onneksi ei ole kiirettä, kun vanha allas pyörii "omalla painollaan".

Tässä on asiat joiden kanssa olen paininut ja päätin nyt päivittää ne päiväkirjamaisesti blogiini. Jospa joku muukin harrastaja joskus näitä joutuu miettimään ja saisi hyötyä tekemistäni pohdinnoista.

Jotta lopputulos olisi toivottu, täytyy miettiä mitä halutaan ja mikä on mahdollista käytettävän budjetin rajoissa. Kun määrittelyt viitsii tehdä kunnolla, niin säästyy paljolta puljaamiselta myöhemmin.
Kirjoitan asiat lähinnä muistiin itselleni, eli koitan saada tämän vaiheen "systeemistäni ulos", jotta pääsen ajatuksissa eteenpäin ja varsinaiseen toteutusvaiheeseen.

Tarvittavien teknisten laskelmien tekeminen.


Kuva on lainattu välittämään visiota siitä, millaista lopputulosta itse tavoittelen.

Tässä toteutuksessa on monta hyvää elementtiä joita aion projektissani hyödyntää. Ensimmäinen oleellinen hyvä asia on päädyssä sijaitseva ulkopuolinen lasista tehty ylivuotolaatikko ja toinen on ns. euro bracing kehys, eli koko allasta kiertää lasilista, mutta altaan yli ei kulje erillisiä tukia. Sama toteutus siintää myös omissa visioissani.


Tarvittavan putkituksen ja ylivuodon koon määrittäminen.

Määrittääkseni tarvittavat putkitukset ja ylivuodon leveyden, käytin apuna on Reef Centralin laskureita. Nämä laskurit ovat suuntaa antavia, mutta niissä on huomioitu tarvittavat turvallisuuskertoimet. Laskureissa kaikki mitat ovat ameriikan malliin tuumina ja gallonoina, joten ensimmäinen homma on muuntaa omat mitat vastaaviksi.

Ensiksi pitää keksiä millaista nostopumppua aiotaan käyttää. Itse suunnittelen ainakin vielä tällä hetkellä käyttäväni Jebao DCT8000 pumppua,

Pumpun tuottaman virtauksen määräksi siis ilmoitetaan 8000 litraa tunnissa ja nostokorkeudeksi 4,5 metriä. Lineaarisella asteikolla 1,5 metrin kohdalta luettuna virtaus olisi siis noin 5200 litraa, eli 1374 gallonaa tunnissa.

Laskurin tulokset:
Recommended minimum drain pipe diameter = 1.53 inches
Recommended minimum linear overflow size = 21 inches

Siis suomeksi sanottuna putki 38,86 mm ja ylivuodon leveys (ilman kampaa ym.) 533 mm.

Samat arvot DCT12000 pumpun 2166gal @1,5m mukaan ovat 48,77mm ja 838 mm, joten sen taidan jättää isommille pojille leikkikaluksi.

Nyt on siis nostopumppu valittu ja putkituksen suositeltu minimikoko on selvä, eli 40 mm. Myös ylivuodon minimileveys tiedetään. Ylivuotokamman käyttöä varten leveys valitaan isommaksi käytettävissä olevan tilan mukaan. Mitä isompi, sen parempi pintaveden vaihtuminen ja kaasujen vaihtuminen.


Sumpun koon määrittäminen 

Putkituksen ja nostopumpun tehovalinnan jälkeen seuraava ja ehkä monelle hankala miettimisen asia on ala-altaan, eli sumpun määrittely. Tärkeintä sumpun osalta on huomioida tekniikka mitä sinne halutaan ja oikea mitoituis, jotta se toimisi moitteettomasti ja turvallisesti kaikissa olosuhteissa.

Määrittelyyn vaikuttaa käytettävä tekniikka, eli millaisen vaahdottajan ja nostopumpun ala-altaaseen haluaa sijoittaa. Lisäksi sinne olisi hyvä saada sopimaan myös muutama reaktori tai muunlainen toteutus suodatusmassoille.

Projektiakvaariomme on siis ulkomitoiltaan 180x85x60cm (918L) ja ala-altaaksi on löytynyt 100x80x35cm (280L) kokoinen lasilaatikko. Mitat tuumiksi muutettuna 70,87x34,25x23,62" eli 242,51 jenkkien gallonaa ja ala-allas  39,37x31,50x13,78" eli 73,97 gallonaa.

Jälleen käytetään laskuria, jossa määritellään akvaarion koon mukaan sumppuun valuva vesi, kun nostopumpun virta katkaistaan. Laskuri pyytää syöttämään akvaarion pituuden ja leveyden lisäksi vedenpinnankorkeuden ylivuodon reunan yläpuolella. Siis sen vesimäärän mikä valuu ylivuotoon kun akvaarioon ei enää pumpata uutta vettä ala-altaasta. Laskuri ehdottaa kahta tuumaa, joten käytetään sitä näin alkuun. Lisäksi annetaan nostopumpun virtauslukema 1374 gph.

Laskurin tulokset:
Sump Volume need to handle tank overflow = 10.5 Gallons
Recommended Minimum Volume for sump = 24.24 Gallons

Ala-altaaseen pitää siis mahtua yläaltaassa normaalioloissa sijaitseva 10,5 gallonaa, eli 39,75 litraa ja sen lisäksi pitää huomioida mahdollisen kaatokulman ja putkien sisältämä vesi. Muista myös nostopumpulta lähtevän putkituksen vesi ja se, että akvaariosta lappoutuu vettä myös tätä kautta, eli putken pää ei saa olla kovin syvällä, tai lappoilmiö on estettävä takaisinvirtauksen estävällä venttiilillä tai tekemällä reik(i)ä sopivaan kohtaan putkessa.

Ihan varma en ole, mihin tuo alempi lukema perustuu ja jätän sen omaan arvoonsa, sillä ala-altaanhan tulee olla niin iso kuin mahdollista =)

Muuta huomioitavaa sumpun suunnittelussa.

Sumpun osiointi on yksi oleellinen osa toimivaa kokonaisuutta. Normaali lasiakvaario on helppo jakaa osioihin parin lasilevyn avulla. Pitää vain tietää mitä haluaa ja huomioida suunnittelussa muutama asia.

Ensimmäinen osio: Veden sisään tulo.
Vedenpinnan taso tulisi olla vakio, jotta akvaariosta tulevan putken pää pysyisi noin pari senttiä (1 tuuma) vedenpinnan alapuolella, mutta ei missään olosuhteissa olisi enempää upoksissa.
Tämä on tärkeää siksi, että ainakin joissain putkituksissa lappoilmiö ei muuten käynnisty itsestään kun nostopumppu jälleen käynnistetään. Vedenpinan alla oleva putken pää myös vähentää virtausääniä ja veden roiskumista ja vaahdon muodostumista.

Samaan osioon voidaan sijoittaa vaahdotin ja muuta tekniikkaa.


Viimeinen osio: nostopumppu ja pinnantasaus.
Tämä osio kannattaa pitää mahdollisimman suurena, jotta vedenpinnan vaihtelu olisi mahdollisimman pientä jolloin pinnantasaajan ei tarvitse pumpata kokoaikaa. Suurin tekijä vedenpinnan korkeudelle on pumpun koko ja teho, eli kuinka paljon vettä on pumpun päällä oltava jotta se ei ime myös ilmaa mukaansa.

Mekaaninen suodatus:
Ensimmäisessä osiossa tai sen osion jälkeen kannattaa harkita karkeasuodatusta, joka nappaa isoimmat epäpuhtaudet pois vesimassasta. Karkeasuodatus voi pelastaa pumppujesi "hengen".
Tähän yksi mahdollinen valinta on karkea (PPI 10) suodatuslevy ja suodatusvanu, joiden läpi vesi ensimmäisenä kulkee. Yleisemmin kuitenkin on käytössä suodatinsukat, joiden materiaali voi olla esimerkiksi nylonverkkoa tai kangasta. Ensimmäinen on kuulemani mukaan paljon helpompi puhdistaa.
Viereinen kuva on lainattu akvaarioon piste fi sivustolta. Korvaan sen omalla kuvallani kunhan toteutus on siinä vaiheessa.

Suodatusmassojen paikka:
Oleellinen osa merivesiakvaarion ravinteidenpoistossa on fosfaatinpoistomassa ja kemiallisessa suodatuksessa aktiivihiili. Nämä massat tulee sijoittaa siten, että niiden vaihtaminen on mahdollisimman vaivatonta.
Omasta mielestäni suodatusmassoille paras sijoituspaikka on ehdottomasti aktiivinen vedenkierto, eikä suinkaan jossain akvaarion reunalla tai pohjalla makaava massoilla täytetty pussi. Parasta olisi jos kaikki kierrossa oleva vesi kulkee massojen läpi. Isojen virtausten kyseessä ollessa on kuitenkin mietittävä myös toimiiko aktiivihiili ja fosfaatinpoistaja kyllin hyvin kovassa virtauksessa? Ainakin biologinen suodatus, eli nitrifikaatio kärsii jos virtausta on liikaa, joten sama asia saattaa päteä myös ravinteiden ja epäpuhtauksien poistossakin.
Täytyykö massoja siis olla paljonkin enemmän jos kaikki vesi ajetaan niiden läpi, kuin reaktoria käytettäessä? Oma arvaukseni on kyllä, joten tämä asia vaatii vielä pohdintaa ja määrittelyä. Reaktorin huono puoli on usein korkea hinta ja jälleen yksi pumppu lisää kokonaisuuteen, eli lisää liikkuvia osia jotka voivat mennä rikki. Toki reaktorille voi myös haaroittaa osan nostopumpun vedestä, mutta sen säätäminen voi olla hankalaa.

Refugium ja DSB:
Useat harrastajat arvostavat refua (pienten eliöiden turvapaikka) ja vannovat myös deeb sand bedin (DSB) nimeen. Refussa usein kasvatellaan ravinteiden poistamiseksi makrolevänä esimerkiksi chateomorphaa tai vastaavaa. Tämä luo tarpeen valaistukselle, joka ei sekään ole ihan läpihuutojuttu, sillä se kasvattaa myös ei toivottuja leviä, jotka saattavat heikentää nostopumpun ja vaahdottajan tehoa. Kannattaa siis yrittää pitää nämä osiot kaukana toisistaan tai ainakin yrittää estää valon osuminen tekniikkaan.

Muutamia erilaisia sumppuja joista voi katsella ideoita:
http://reefbuilders.com/2015/07/09/top-reef-aquarium-sumps-years/

Lisää mielenkiintoista luettavaa:
http://gmacreef.com/reef-tank-sump-diy-glass-baffles/
http://www.reefaquarium.com/2012/some-sump-basics/



Koska tämä kirjoitus uhkaa paisua kuin pullataikina, teen uuden päivityksen putkituksen suunnittelusta. Valaistusasiat tulevat omana kokonaisuutenaan.


14.6.2015

Uutta projektia tulossa.


JuTa kehysakvaario alumiinijalustalla.
Perjantaina haimme kolmestaan tälläisen "pienen purkin" Espoosta. Altaan strategiset mitat ovat 180x85x60cm (918L) ja painoa sillä on arviolta reilu 160kg. Akvaario on Porin akvaariokeskuksen valmiste ja se on tehty vähärautaisesta Optiwhite-lasista, joka on erittäin kirkas lasilaatu.

Varauduin siirtämiseen ennakkoon ostamalla Biltemasta neljä imukuppinostinta ja neljä kuorman sidontaan tarkoitettua kuormahihnaa.

Tämä siirtourakka oli kolmen tai pikemminkin kahden ja puolen ihmisen voimille tosi kova juttu (puolikas oli Tiina, joka ei oviaukon ja portaikon kapeuden vuoksi kunnolla osallistumaan varsinaiseen kantamiseen).

Akvaario täytyi kääntää ennen ulos vientiä takalasilleen, jotta se sopisi oviaukosta ulos. Jo kääntämisvaiheessa alkasi tuntua siltä, että akva ei suostu edes kunnolla pysymään käsissä.
Jo parin metrin kantamisen aikana alkoi ote imukuppinostimen kahvasta luistamaan ja laskimme altaan maahan. Tässä vaiheessa katsoin parhaaksi kiinnittää kuormahihnan pään imukuppinostimeen ja hartioiden päältä toisen imukuppinostimen kautta takaisin ensimmäiseen. Ilman tätä viritystä ei akvaario olisi pysynyt käsissä jyrkissä ja erittäin huonokuntoisissa portaissa, jotka nousivat talon sivustalla yhden kerroksen verran etupihalle. Minä olin se onnekas joka sai olla akvaarion alapäässä ja kannattelin lähes koko akvaarion painoa kun yläpäässä oleva kantaja taas joutui nostamaan altaan painoa jaloilla ja selällään joka kerta kun oli sen joutunut laskemaan portaan päälle.

Kaikista hidasteista huolimatta akvaario ja sen hakijat pääsivät perille ehjinä.

Samalla reissulla piti totta kai käydä kurkkaamassa matkan varrelle jäävät Akvaariolinna ja Tammiston Megaeläin. Ensimmäinen oli pettymys, varsinkin kun on nettisivuillaan mainostanut isoa remonttia ja henkilökunnan kouluttautumista. Kyllä siellä mielestäni näytti hyvin paljon samalta, altaissa ei ollut (ainakaan nyt) kuin pari kalaa ja asiakaspalvelukokemusta en edes saanut. Noh, kaikkea ei voi saada, onhan liikekkin avattu vasta muutama kuukausi sitten palvelemaan asiakkaita ;)

13.6.2015

Lisää elävää.

Pääsipä päivityksiin tulemaan taas pitkä väli. Pääsi unohtumaan koko blogin pitäminen.
Edellisen päivityksen jälkeen altaaseen on haettu koralleja Tampereelta ja kaloja Raaseporista. Kalojen kuvaaminen on melkoisen hankalaa, mutta tässä on pari kuvaa maistiaisiksi ja perään muutama onnistunut korallin kuvatus.


Centropyge loricula

Centropyge bicolor

Pseudanthias squamipinnis

Stylophora sp ja taustalla Centropyge heraldi

Galaxea sp.

Zoanthus Mix

Caulastrea sp.

Acropora sp.

Acropora sp. Tästä pitäisi toipua lila.